Olen lähdössä tuomaroimaan EM-kilpailuja, hmm, olisiko jo kymmenettä kertaa. Ensimmäinen EM-tason tuomarointini oli Vantaan Tikkurilan junioreiden EM-kilpailut vuonna 1997. Vuosituhannen vaihteessa tuomitsin Helsingin Ritz Biljardissa kahdet senioreiden EM-kilpailut. Vuonna 2007 aktivoitui EPBF:n tuomaritoiminta nykyiseen uomaansa, jolloin myös itse jatkoin kansainvälistä tuomariuraani Tsekin Liberecin EM-kisoissa. Sitä ennen oli kansallisen biljardiliiton vastuulla tuottaa tarpeeksi tuomareita EPBF:n kilpailuihin.
Tuomareita on EM-kisoissa tavallisesti noin 10, yleensä melkein kaikki eri maista. Lisäksi on erillinen päätuomari, joka ei aktiivisesti ole tuomaroimassa otteluita, vaan ohjaa tuomareiden toimintaa ja tekee päätöksiä mikäli tuomarin päätöksestä tehdään valitus. Lisäksi päätuomari hoitaa pelaajien kurinpidollisia toimia liittyen epäurheilijamaisuuksiin tai huonoon käytökseen. EM-kisat ovat tuomarin näkökulmasta rankkaa työtä. Ensimmäiset ottelut alkavat aamuisin yleensä klo 9 ja tuomareiden tulee olla paikalla viimeistään 8:15-8:30. Viimeinen kierros alkaa usein klo 20 tai 21, toisaalta joskus on ollut myös 22:30 kierroksia. Vapaa-aikaa päivän aikana ei juuri ole, silloin tällöin saattaa olla vapaa vuoro, mutta pääsääntöisesti koko päivä ollaan tuomarin roolissa peliareenalla tai sen läheisyydessä. Ruokailut hoidetaan kiireen lomassa kun ehditään, joskus ei ehditä syödä kunnolla ollenkaan. Kun päivän ottelut ovat ohi, tuomarit pesevät pallot sekä harjaavat ja pyyhkivät pöydät. Toisinaan viimeisen kierroksen peleissä ovat tuomarien ohella pelaajatkin jo sen verran väsyneitä, että illan viimeiset ottelut saattavat venyä kaksi-kolmituntisiksi. Muistanpa eräänkin ottelun päättyneen joskus yhden jälkeen yöllä. Ei siinä paljoa vapaa-aikaa jää ennen aamun kierrosta, kun nukkuakin pitäisi :) Kun olin vuonna 2007 EM-kisoja tuomaroimassa Tsekin Liberecissä, muistan poistuneeni hotellikompleksista puolentoista viikon aikana tasan kerran: haukatakseni raitista ilmaa 5 min ajan. Tuomareiden aseistukseen EM-kisoista selviämiseen kuuluvat tinkimätön asenne ja rakkaus peliä kohtaan, oppimisvalmius, rentous painetilanteissa, kahvi sekä erittäin voimakas ryhmähenki joka näkyy varsinkin silloin kun tuomarit ovat vapaalla :) Sooloilijat, valittajat ja minä-tiedän-jo-kaiken-asenne eivät sovi tuomaritoimintaan ja he eivät valitettavasti yleensä kestä henkisesti koko kisoja.
EM-kisoissa on alkukierroksilla käytössä ns. aluetuomarit. Aluetuomarin vastuulla on 3-5 pöytää, ja pelaaja voi kutsua tuomarin paikalle epäselvissä tilanteissa heilauttamalla kättään. Epäselviä tilanteita ovat esimerkiksi mahdollinen oikea/väärä osuma tai jos paitatussi on mahdollinen tulevassa lyönnissä tai esimerkiksi toimintahäiriö pistelaskukannettavan toiminnassa. Oleellista on se, että epäselvässä tilanteessa tuomari pyydetään paikalle etukäteen katsomaan kyseessä oleva lyönti. Jälkikäteen ei tuomari voi tuomita virhettä, paitsi jos paikalla on puolueettomia katsojia joilta tätä voidaan tiedustella. Virheen tuomitsemisen ehtona on sataprosenttinen varmuus virheestä ts. jos ei ole aivan varma, tai lyöntiä seuranneista katsojista kaikki eivät olleen sataprosenttisen varmoja virheestä, niin silloin lyönti ei ollut virheellinen. Tuomarin paikalle kutsuminen voi tuntua vieraalta ja jopa vastustajaa halventavalta tai psyykkaavalta, mutta asia on enemminkin niin, että epäselvyyksien välttäminen on molempien pelaajien etu. Siksi tuomarin paikalle kutsumista ei kannata hävetä. Valittettavasti monet häpeävät tai eivät uskalla, ja jälleen sama asenne tulee esiin eli pelin jälkeen sitten purnataan tuomarille kun vastus teki sitä ja tätä. Usein myös lyöjä itse saattaa epäselvyyksien välttämiseksi kutsua tuomarin paikalle. Aluetuomari ei tee pakkoja, paitsi pyörätuolipelaajille.
Aluetuomarilta voi myös kysyä sattuiko hän näkemään edellisen lyönnin. Aluetuomari kun ei voi puuttua peliin vaikka näkisikin virheen tapahtuvan. Tämä johtuu siitä, että silloin tuomarin sijainti pelipöytiin nähden saattaisi pöydät keskenään eriarvoiseen asemaan. Usein aluetuomari istuu penkillä ja toivoo, että pelaaja toivoisi tulla kysymään tuomarilta näkikö hän lyönnin, jotta tuomari voisi tuomita virheen tai todeta, että aloituksessa kolmen pisteen sääntö täyttyi/ei täyttynyt. Oikeudenmukaisuus tietenkin ennen kaikkea, mutta periaatesyistä ja käytännön syistä tämä tuomarikäytäntö menee näin. Lisää tuomarin tehtävistä ja pelaajien vastuista EM-kilpailuissa seuraavassa blogitekstissä.
Näin sääntöjen näkökulmasta EM-kisoihin matkaaville pelaajille muistutus sääntöjen ensimmäisestä kohdasta, joka on sattumoisin kaikkien tuomareiden lempisääntö: Pelaaja on aina itse vastuussa tietämään kaikki säännöt ja säädökset! Tietämättömyyteen tai minä-luulin-kun-meidän-baarissakin-pelataan-näin vetoaminen pelaajien osalta on aina vähän erikoista, siinähän periaatteessa vedotaan joko omaan yksinkertaisuuteensa tai välinpitämättömyyteensä sääntöjen osalta :) Toisaalta, jälleen lohdutuksen sananen niille, jotka eivät kaikkia sääntöjä osaa: niin myös ne "starat" euroopan- ja maailmanmestaritkin meiltä tuomareilta niitä sääntöjä aina toisinaan kyselevät.
Semifinaaleissa ja finaaleissa on tuomareiden rooli ns. pöytätuomarin rooli, jolloin kullekin pöydälle on oma tuomarinsa, joka aktiivisesti seuraa ja tuomitsee jokaisen lyönnin, tekee pakat ja hoitaa pistetilanteen oikeanmukaisuuden. Tällöin pelaajan ei tarvitse tuomarilta pyytää erillistä huomiota mihinkään lyöntiin erikseen.
Lopuksi pari kuvaa vuoden 2011 Luxembourgin junioreiden EM-kilpailuista. Toivon, että saan postattua kuvia blogiin myös tulevista EM-kisoista. Tsemppiä kisoihin Suomen joukkueelle ja hyvät viimeistelyharjoitukset kaikille! Muistakaa käydä myös lenkkipolulla älkääkö jämähtäkö sinne hämyiselle bilissalille :) Hyvää pääsiäistä kaikille!
Osa peliareenaa ja kuva pokaaleista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti